Hei, miksei kukaan muistuta mua et tämmöne blogikin kaipais päivittämistä :D Mä olen niin huonomuistinen, mahtaa ruveta mietityttämään et unohdanko muksunki joskus johonki tällä räsykopallani...
No mutta, jatkoo edelliseen viestiin. Olin todellakin sokerirasituksessa, ja siellä sekä paasto- että yhden tunnin arvo olivat hyvin hyvin lähellä ylärajoja :( Onneks eivät viel yli rajojen, ettei tarvinnu ruveta puhumaan lääkkeistä, mutta kuitenkin ruokavaliosta keskusteltiin terveydenhoitajan kanssa. Sain myös kotimittarin verensokeriarvojen mittaamista varten, mitä oon nyt sitten käyttäny heinäkuun lopusta alkaen muutamana päivänä viikossa. Samaan syssyyn ku tuli tää korkeiden sokeriarvojen pelästys, niin aloitin uudella innolla vanhaa tuttua ruokavaliotani, siis karppausta. Mullahan siis ei toimi mikään "en syö enää karkkia"-tyylinen juttu, koska sitten otan vaan sen tilalle jotain muuta sokerista/höttöruokaa. Karppaaminen on vähän kokonaisvaltaisempi muutos, ja edellisten onnistumisten perusteella uskalsin ottaa sen mallin takas, kun tiesin, että sokerinhimo väistyy kyllä, ja olokin varmasti paranee.
Oon ennenki näpytelly varmaan, että mulla on ollu aika helppo raskaus - ei pahoinvointia, ei isompia särkyjä (paitsi nyt ihan muutaman viikon aikana ilmaantunut ajoittainen selän väsymys, varmaan ryhti on huonontunu), eikä tarvetta lääkityksille tms., joten tää sokerihomma kyllä pelästytti. Mitäs sit jos vauva kasvaa liian isoks ja synnytys menee sitäkin hurjemmin, tai vauvan sokerit heittää häränpyllyä koska mä en ole osannu jättää suklaata kaupan hyllyyn?! Nääkin ajatukset toimii motivaattorina karppauksen kans. Eikä tietysti huono asia olis mullakaan painonhallinta ja maltillinen pudotus, koska verenpaineen kans oon keikkunu myös ylärajoilla ja korkeeseen verenpaineeseen on kyllä sukurasitettakin. Täytyy vaan koittaa pitää itteni linjassa.
Kuitenka nyt ku vauva tarvii energiaa ja ravintoaineita nii en oo aktiivisesti laihduttanu, saati karpannu mitenkään voimallisesti tai nykyuutisoinnin mukaisesti "vienyt äärimmäisyyksiin". Vähentäny oon perunan, riisin ja pastan syömistä reilusti, lisänny niiden tilalle kasviksia ja salaattia (lautasen täyttönäkökulma), vähentäny sokeria ja viljatuotteita ja lisänny niiden tilalle rasvaa (energiansaannin näkökulma). Mun olo on hyvä, ja vauva tuntuu aktiiviselta - liikkeitä meinaan satelee tosi reilusti ja lähes jatkuvasti! - eli en näe tässä mitään väärää. Ja veikkaanpa, että kotiseurannassa olevat sokeritkin on pysyny huomattavasti paremmin hallinnassa just karppauksen ansiosta. Oon välillä lipsunu ja syöny karkkeja tai muuta mättöö joinakin päivinä ku on ollu mittauksia, ja selkeästi se näkyy tuloksissa. Mitään huolestuttavia arvoja ei oo kuitenkaan tullu missään vaiheessa, ehkä pari lukemaa ollu lähellä viiteylärajoja. Ja oon saanu syödä sen verran millä nälkä lähtee, ei tarvi yrittää kituuttaa mitään :)
No, sitten se terveyden seuraava osatekijä, siis liikunta. Siis tää on jotain hepreaa mulle, mä olen NIIN huono (lue: laiska) liikkumaan! Postilaatikolla käyntikin on niin tylsää, että se tulee hoidettua kylällä käydessä tai muuten autolla liikkeellä ollessa. Jos ei tuu autoiltua, ei tuu haettua postiakaan :P Toisaalta jonkinlaista arkiliikuntaa tulee harrastettua tossa työmaalla, missä ollaan edetty.. no, suoraan sanottuna hitaasti, mutta edetty kuitenkin. Itehän en osaa tehdä tuolla yhtään mitään, mutta oon miestä avustamassa sillon ku se siellä jotain tekee, vaikka välillä pitääkin päästä istumaan ku selkä hermostuu pitkistä seisomispätkistä. Välillä kuskailen työkaluja ja tarvikkeita tohon ulkorakennukseen tai sielt takas sisälle tarpeen mukaan. Keittiössäkin hyppelen eessuntaas aika paljon ruokaa tekemässä, et emmä ny sentään ihan koko päivää paikallani istu, ainakaan joka päivä :D
Puuh! Vauvatarvikkeiden hankinta tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta, vaikka tässä ollaan enää kahden kuukauden päässä lasketusta ajasta! Just nyt katselen lastenvaunuja netistä ja pistänkin tosta pian tilauksen menemään, tilataan vaaville yhdistelmävaunut (Akjax Big-Star) ja tietysti autoon turvakaukalo (myös Akjaxin valmistama), joka sopii myös vaunuihin kiinni tarpeen vaatiessa. Vaatteita meillä onkin todella paljon, niitä ei onneks tarvi ite lähtee ostelemaan vielä :) Sitten tietysti kaikki äitiyspakkauksen tavarat on tulossa (se hakemuskin tarttis varmaan tehdä..), mutta niiden lisäks en vaan oikein osaa ostaa viel mitään. Haluaisinki tehdä pikemminki niin päin, että ostan sitten tarpeen vaatiessa, enkä valmiiks varastoon ku "voi tarvita". Jos kellään on vinkkejä, että mitä nyt ehdottomasti ainakin pitää osata ostaa, niin pistä kommenttia tulemaan, ihan mielelläni otan vinkkejä vastaan, kun oon täs vasta ekaa kertaa pappia kyydissä kuitenki! :)
Vielä ehtisin kehittää ikäkriisinkin, kun täytän 23 ens viikolla. Ei kai tässä vaiheessa viel tarvi hermoilla et olis jotenki vanha? :)
